Matkan alkuun aikaa: kolme tuntia

Minä lähden Sambiaan. Se on Afrikassa, sehän on selvä. Missä tarkalleen, sitä ei moni tiennyt - en tiennyt itsekään. Googlemapista Sambian sijainti selvisi nopeasti. Isäni löysi tiedon ala-asteen karttakirjastani. Nyt tiedämme, missä on Sambia.

Onko se sama maa, missä Johanna Tukiainen kävi ja tuli takaisin malarian kera? Varo sitten, ettei käy "tukiaiset". Ei, se maa oli Gambia. No mutta onko siinä nyt jotain eroa - Sambia, Gambia - samanlaisia ne kaikki maat on siellä.

Jaa, siellä on sitten niitä Yön Timoja. (Tässä kohtaa on yleensä tullut jokin herja tummista miehistä ja naurun röhinää siihen päälle.) Kyllä sieltä joku musta könsikäs löytyy ja tulet maha paksuna takaisin. Niin. Onhan siellä niitä tummia miehiä.

Mutta on siellä paljon muutakin.

Tämän blogin välityksellä yritän raottaa teille palan Afrikkaa; sen pienen vilauksen, jota minä ehdin maanosasta nähdä seuraavan kolmen kuukauden aikana. En tee katsaustani savimajan pihassa, vaan asun rivitalossa. En kanna vettä pääni päällä ja lämmitä sitä nuotiolla, vaan kotityöt hoitaa sisäkkö. Pihassani ei kirmaa kanoja ja vuohi, josta lypsän aamun maidot, vaan mulla on kissa, jonka nimi on Murran. Onko se sitten todellista Afrikkaa, siitä voi olla montaa mieltä. Yhtä todellista Afrikkaa ei ole olemassakaan ja tämä tarina onkin kertomus siitä, miltä näyttää minun Afrikkani.

Lähden matkaan ilman odotuksia ja koitan karistaa kaikki ennakkoluulot mielestäni. Tehkää samoin ja nauttikaa virtuaalimatkasta Sambiaan. Lupaan laittaa höysteeksi muutaman kuvan silloin tällöin, jotta pääsette paremmin tunnelmaan. Enkä voi olla huomauttamatta heti alkuun, että siellä on muuten aika lämmintä. Ja että matkalaukku on täynnä kesävaatteita. Mutta tuleehan se kesä tänne Suomeenkin ihan pian!

Tiesittekö muuten, että seepran pohjaväri on musta?